Hauen kalastus on yksi suosituimmista kalastuksen muodoista Suomessa. Tähän lyhyeen artikkeliin olemme keränneet vinkkejä hauen kalastukseen sekä kaiken oleellisen perustiedon hauen kalastuksesta Suomessa 20 vuoden kokemukseemme perustuen.
Hauen elinympäristö
Parhaat haukipaikat ovat yleensä sisälahdilla ja avomeren äärellä. Hauki (Esox lucius) viihtyy kaislikoissa ja kivikoissa, jotka tarjoavat suojaa. Parhailla hauen ottipaikoilla on nopeasti syvenevä rinne lähellä ja näköyhteys avomereen. Hauki oleskelee useimmiten pohjalla.
Hauen meri-, järvi- ja jokikalastuksessa ei ole juurikaan eroa, joskin joella kannattaa mennä suvantoihin. Pienet, noin kilon hauet elävät melko paikallaan. Isot hauet taas vaeltavat kesäksi avomeren äärelle, koska ne kaipaavat viileää vettä. Yleensä hauki ei kuitenkaan vaella 20 metriä syvempään veteen.
Hauen kalastus on suosittua myös siksi, että saalisvarmuus on hyvä koko kauden. Hauki myös kestää vapauttamisen paremmin kuin kuha tai lohikalat, mikä kannustaa päästämään suuret hauet takaisin kasvamaan ja sukua jatkamaan.
Kuhaa ja ahventa on kappalemääräisesti paljon, mutta kalat ovat vaatimattoman kokoisia pienisilmäisten verkkojen vuoksi. Hauen kalastuksessa sen sijaan on yleistä, että saadaan kolmekiloisia ja isompiakin vonkaleita.
Hauen koko
Hauet voivat kasvaa todella isoiksi, koska niillä ei ole tietyn koon saavutettuaan luonnollisia vihollisia ihmisen lisäksi. Virallinen Suomen ennätys on yli 18,8 kiloa. Hauki on yleensä suurin kala, mitä on tarjolla, koska lohi on Etelä-Suomessa melkein loppuun kalastettu, mikä osaltaan selittää hauen suosiota saaliskalana.
Parhaita ruokakaloja ovat 1,5 – 2 kg hauet. Isommat hauet eivät ole ruokakaloina parhaimmillaan. Esim. yli 4 kg hauet on hyvä vapauttaa, sillä ne ovat tärkeitä suvun jatkamisessa ja särkikalojen määrän kurissa pitämisessä.
Hauella ei ole alamittaa, mutta vastuullisella kalastuksella ja sukukypsien haukien vapauttamisella varmistamme, että kalakanta pysyy vahvana jatkossakin ja saamme tulevina vuosina entistä suurempia haukia.
Hauen kalastus keväällä
Keväällä jäiden lähdettyä haukia saadaan rantavesistä sekä ennen kutua että varsinkin kudun jälkeen. Kudun aikana hauet eivät juuri ajattele syömistä. Onneksi kaikki hauet eivät kude samaan aikaan. Keväällä juuri kuteminen on se syy, miksi isojenkin haukien on pakko tulla matalaan veteen.
Kun kaisla alkaa vihertää, on haukien syönti parhaimmillaan. Yleensä tämä on huhtikuussa. Kevään edetessä ja veden lämmetessä saaliin määrä kasvaa, mutta haukien keskikoko pienenee.
Keväällä saadaan suuria haukia. Kevätkalastuksen ongelmana on toisaalta huhtikuun alkupuolella pii- ja panssarilevien kukinta, joka samentaa veden. Hauen saalistaminen perustuu suurelta osin näköaistiin, jolloin sen pitää nähdä saaliskala tai kalastajan viehe. Pelkän kylkiviiva-aistin varassa se harvoin hyökkää.
Keväällä haukea saadaan kokemuksemme mukaan eniten kaislikoiden reunoilta ja harvan kaislikon sisältä. Minnow spoon on erityisen hyvä ruohikkouistin.
Hauen kalastus kesällä
Isojen haukien kalastaminen vaikeutuu etenkin helteillä, koska lämpimässä vedessä on vähän happea ja kalat etsivät kylmempää vettä syvältä. Pikkuhaukia voi saada paljon varsinkin kivikoista. Moni kalamies siirtyy silloin mieluummin jigaamaan tai uistelemaan kuhaa, joka nauttii lämpimästä.
Kesällä hauen kalastuksessa ilta- ja aamuhämärä ovat parasta aikaa. Päivän valoisimpina ja lämpimimpinä aikoina hauet ovat passiivisempia. Sadesää on yleensä parempi hauen kalastuksessa kuin kirkas auringonpaiste, joka tekee kalat varovaisiksi.
Kesällä, kun vesi on lämmintä ja vedessä on vähän happea, sade aktivoi kaloja. Aktiiviset kalat ottavat paremmin vieheisiin. Pienehköt lusikkauistimet, lipat ja jigit ovat parhaita haukivieheitä kesällä. Niiden vilkas liike tehoaa haukiin lämpimän veden aikana.
Hauen kalastus syksyllä
Syksyllä ison hauen kalastaminen on jälleen helpompaa. Pääsääntöisesti saaliskalat suurenevat sitä mukaa kun vesi kylmenee. Vaikka hauen kutuaika on syksyllä jo ohi, isot hauet tulevat silti jostain syystä silloin rantavesiin.
Syksyllä kellonajalla ei ole niin suurta merkitystä hauen kalastuksessa. Tärkeintä on, että on valoa. Syksyllä kylmän veden aikaan isotkin hauet ovat rantojen lähellä, joten silloin kannattaa käyttää isoja vieheitä.
Syksyllä kaislikoiden reunat ovat useimmiten parhaita haukipaikkoja.
Hauen kalastus talvella
Talvellakin haukea voi kalastaa. Innokkaimmat hauenkalastajat onkivat kalasyötillä avannosta. Hauelle voidaan virittää ootto-onki jäälle. Ootto-ongella kalastaessa muovinen pallukka nousee pystyyn, kun hauki on ottanut kalasyötin suuhunsa. Sitten hauki väsytetään, uitetaan avantoon ja vedetään jäälle. Avannon kokoon kannattaa kiinnittää huomiota, jotta se on tarpeeksi suuri.
Talvellakin on hyvä vapauttaa yli 4-kiloiset hauet, jotta ne pääsevät kutemaan keväällä. Vapauttaminen on tehtävä nopeasti, etteivät kalan silmät jäädy.
Hauen pilkintä on hyvä tapa saada tavanomaiseen pilkintään hieman jännitystä!
Hauen käyttäytyminen – minkälainen petokala hauki on?
Luonteeltaan haukea voi verrata leijonaan. Hauki liikkuu vähän, vaanien saalista esim. kaislikon suojassa, josta se tekee nopean syöksyn saaliin kimppuun. Hauki syö kaikkea itseään pienempää ja joskus saman kokoistakin, useimmiten särkeä, salakkaa tai toisia haukia. Kalojen lisäksi hauelle maistuvat sammakot ja joskus jopa vesilintujen poikaset ja pienet nisäkkäät.
Hauki on erittäin vahva kala (toisin kuin esim. kuha, joka on tunnettu siitä, ettei se pyristele kauaa vastaan ollessaan siiman päässä). Kun hauki nappaa kiinni vieheeseen, sen huomaa. Jättihauki on aluksi pohjalla liikkumaton, siiman päässä se tuntuu sammalmättäältä. Silloin ei pidä riuhtoa, vaan siima on pidettävä koko ajan tiukalla, kelattava rauhallisesti koko ajan.
Isommat hauet vaativat kunnon väsytyksen, ennen kuin niitä edes saadaan kelattua haavietäisyydelle. Vahvaa kalaa ei kannata edes yrittää saada haaviin, ennen kuin se väsyy. Sopivan pituisen väsytyksen jälkeen hauki on haavimisvaiheessa rauhallinen. Haaviminen on parasta tehdä kalan takaa tai kalan alta. Edestä päin haavittaessa kala näkee haavin ja pelästyy. Kun kalaa väsytetään, voi painaa vavan kärjen lähelle pintaa ja näin rauhoittaa hyppivää kalaa. Hyppivä kala saattaa irrottaa itsensä koukuista.
Hauen kalastus – millä vieheellä?
Vaihtelua kalastamiseen haetaan laajalla viehevalikoimalla. On kovin erilaista toimintaa kalastaa haukea pehmovieheillä, haukiperhoilla, jerkeillä, lusikkauistimilla, vaapuilla tai jigeillä. Talvella haukea myös ongitaan kalasyötillä. Koska kylmän veden aikaan isotkin hauet ovat rantojen lähellä, silloin käytetään isoja vieheitä. Ne voivat olla vaappuja, jerkkejä, pehmovieheitä, spinnerbiteja tai haukiperhoja.
Kaislikoissa Minnow Spoon on erinomainen ruohikkouistin, koska sillä on helpompi välttää uistimen kiinni jääminen kasvistoon. Stormin pehmovieheet ovat nykyisin suosituimpia haukivieheitä. Ne kalastavat hyvin ja ovat halpoja. Muovikalan uintiliike muistuttaa oikeaa kalaa enemmän kuin vaappu tai jerkki.
Haukea kalastetaan myös suspilla, jolla tarkoitetaan viehettä, jossa on suspending-ominaisuus. Se tarkoittaa, että viehe uppoaa hitaasti ja mahdollistaa näin ollen vieheen hitaan uittamisen. Kalat ovat vaihtolämpöisiä ja niiden elintoiminnot käyvät kylmän veden aikaan hitaammin. Kylmässä hauet eivät reagoi nopeasti uitettuihin vieheisiin. Saalista saa paremmin, jos viehettä pysäyttää vähän väliä.
Kesällä lusikkauistimet ja lipat ovat parhaimmillaan, koska ne ovat vilkasliikkeisiä. Tätä tarvitaan lämpimässä vedessä. Esimerkiksi Krokodil ja Räsänen ovat hyväksi todettuja lusikkauistimia onnistuneen muotoilun ansiosta.
Vaikka vetouistelussa tavoitellaan useimmiten kuhaa, saadaan sivusaaliina myös haukea. Hyvä kuhaviehe on noin 12 cm pitkä ja syväuintinen. Hyviä värejä ovat mm. keltainen, vihreä, kulta ja hopea. Hauki ei ole kovin nirso, joten se mikä toimii kuhalle, toimii myös hauelle.
Isoa haukea tavoittelevan kannattaa valita rohkeasti isompi viehe. Hauki iskee mieluusti isoon vieheeseen, koska se pyrkii saamaan mahdollisimman paljon ravintoa yhdellä syöksyllä.
Parhaat vieheen värit hauen kalastuksessa ovat usein valkoinen ja keltainen, koska ne erottuvat sameassa rannikkovedessä. Kirkkaammassa vedessä avomeren äärellä toimii mm. sininen.
Hauen heittokalastus vs. hauen vetouistelu
Vetouistelun hyvä puoli on se, että siinä käydään läpi iso vesialue. Jos ei tiedetä, missä kalat ovat, vetouistelu on hyvä vaihtoehto. Joidenkin mielestä vetouistelun huono puoli on taas se, että se on paljon rauhallisempaa kuin heittokalastus. Etenkin jos hauki ei syö, voi vetouistelu olla tylsääkin.
Auringonlaskun aikaan hauen vetouistelu on erittäin rentouttavaa puuhaa. Aloittelevalle kalastajalle vetouistelu on hiukan helpompaa, koska siinä ei tarvitse hallita heittokalastuksen tekniikkaa. Vetouistelussa voidaan käyttää kaikuluotainta, jolla voi nähdä missä syvyydessä saaliskalat enimmäkseen ovat ja kuinka syvää on, sitten laitetaan oikeassa syvyydessä uivat vaaput. Hidas uisteluvauhti antaa saalista parhaiten.
Heittokalastus on aktiivisempaa puuhaa kuin vetokalastus. Siinä myös tarvitaan enemmän osaamista virvelin kanssa, jotta viehe saadaan lentämään minne halutaan. Heittokalastajan on arvioitava kalojen todennäköiset lymypaikat ja saatava heitot lentämään haluttuun paikkaan. Hauki ottaa yleensä kiinni paremmin, jos kelauksessa on epäsäännöllisyyttä. Pysäytykset ja uppoavan vieheen vajotukset ovat erityisen tärkeitä.
Useimmat kalastajat pitävät aktiivisesta heittokalastuksesta enemmän kuin vetouistelusta. Heittokalastaja voi vaikuttaa saaliiseen enemmän esim. viehevalinnoilla, heittojen kohdistamisella ja uittotekniikalla.
Hauki ruuanlaitossa – aliarvostettu herkku
Vanhempi sukupolvi on tottunut väheksymään haukea. Kun Suomi oli köyhä, jouduttiin haukea, särkeä ja silakkaa syömään joskus vähän vastentahtoisestikin. Kun sitten elintaso nousi, näille köyhästä menneisyydestä muistuttaville kaloille moni käänsi selkänsä. Alettiin syödä vain lohta, kuhaa ja kirjolohta, kalaruokavaliomme köyhtyi. Ei näissäkään mitään vikaa ole, mutta jos ei haukiateriasta tule hyvää, on vika kokin taidoissa tai kalastajan kylmäketjussa.
Ratkaisevassa roolissa on koko ateriakokonaisuus, eihän kalaa pelkästään syödä. Mitä kasviksia hauen kanssa tarjotaan? Miten ateria maustetaan ja kuorrutetaan? Mitä juomaa nautitaan kalan kanssa? Reseptejä on netti täynnä, ja jokainen voi etsiä haluamansa. Tässä kuitenkin meidän suosikkimme:
Ruodottomat fileet kylvetetään ensin kananmunassa. Sitten fileet pyöräytetään jauhoissa, esim. korppujauho sopii tähän. Tämän jälkeen nopea voilla paistaminen pannulla. Tarjoillaan keitettyjen perunoiden ja esim. tartar-kastikkeen kanssa. Ruokajuomaksi chardonnay-valkoviiniä.
Hauki on kalastusmatkailun pääkala Suomessa
Moni ns. urheilukalastaja moittii, että hauen kalastaminen on liian helppoa. Joskus se on helppoa, joskus vaikeampaa, mutta onko mikään kalastaminen Suomen nykyisten kalakantojen kanssa liian helppoa?
Kalastusmatkailun kannalta moite helppoudesta on toisaalta nurinkurinen, tarkoitushan on saada kohtuullinen saalis joka kerta. Tästä näkökulmasta hauki on erinomainen saaliskala. Hauki on saaliina hyvin varma ja kestosuosikki asiakkaiden keskuudessa, kun järjestetään kalastusretkiä.
Erik Herlevi, kalastusopas
Kirjoittaja on yksi Suomen kokeneimmista kalastusoppaista. Jo 20 vuotta elämyksiä luonut Augur Kalastuspalvelu järjestää kalastusretkiä, saunomista ja majoitusta yritysryhmille ja muille ryhmille Rönnäsin alueella Loviisassa.
Lue lisää